V
R
Rukoilijasirkka
Vieras
Oishan se varmaan aika rankkaa, mutta jonkun mulle erittäin tärkeän ihmisen takia voisin niin tehdä, enkä kyllä ajattelisi lasta omanani. Tarkoitushan on juuri saada lapsi sille toiselle.
Suomessa en luovuttaisi sen takia, että en haluaisi 18 vuoden päästä ketään juuriaan etsivää oveni taakse. Olisi liian outoa.
Täällä Tanskassa voisin, mutta en saa lääkityksen takia.
Täällä Tanskassa voisin, mutta en saa lääkityksen takia.
A
ap
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Mutta biologisesti lapsi on sun, se on puolet sua. Sun lasten sisaruspuoli.
H
hl
Vieras
Kyllä mä voisin,ei mulla syntyisi mitään tunnesidettä munasoluun,enkä uskoisi että miettisin että minkälainen lapsi siitä syntyisi.Voisi itseasiassa olla ihan mielenkiintoista nähdä minkälainen lopputulos olisi,mitta eihän se lapsi olisi minun,siihen vaaditaan muutakin kuin pelkkää biologiaa.
H
hmm
Vieras
Itse asiassa juuri tällä hetkellä mietin luovuttamista. En ole vielä rohjennut mennä klinikalle asti
A
ap
Vieras
Mielestäni munasolunluovutus tuntuisi liioitellusti sanottuna vähän samalta kuin adoptio...paitsi, että raskausaikana siihen lapseen ehtii kiintyä. Jos mulla olisi ennestään lapsia, tuntuisi hyvin oudolta, että osa biologisista lapsistani kasvaisi muissa perheissä ja osan kasvattaisin itse.
Ei mullakaan ole tunnesidettä munasoluun, joten siksi voisin. En edes säikähtäisi ovikellon soittoa 18 vuoden kuluttua. En kokisi antaneeni lastani adoptioon vaan luovuttaneeni vain munasolun, joten uskoisin asiasta keskustelun olevan aika helppoa. Riippuu varmaan perheestä, johon munasoluni menisi 
Käsittääkseni munasolun luovutus on aika rankkaa ja kivuliasta, joten tuo osuus saattaisi vaatia motivaatiota. Esim. tuttu, jolle luovuttaa tms.
Käsittääkseni munasolun luovutus on aika rankkaa ja kivuliasta, joten tuo osuus saattaisi vaatia motivaatiota. Esim. tuttu, jolle luovuttaa tms.
S
Suzyanne
Vieras
Te jotka luovutatte munasolujanne, annatte ihan uskomattoman arvokkaan lahjan meille, joilla ei omia munasoluja ole. Omassa masussani kellii vielä kolmisen viikkoa vauveli, joka on saanut alkunsa luovutetulla munasolulla. Ilman teitä ihania, epäitsekkäitä luovuttajia minulla ei olisi koskaan ollut mahdollisuutta saada vauvaa, vaikkei biologisesti oma olekaan. Mutta omalta se tuntuu, kun sen itse kantaa ja synnyttää. :heart:
?
:)
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Suzyanne:
Tässä on syy miksi minä ei-synnyttänyt 20-vuotias naisihminen haluan luovuttaa munasolujani. Nähnyt läheltä lapsettomuudesta kärsiviä naisia ja pahaltahan se on tuntunut.
N
Non compos mentis
Vieras
En. En laita tähän perusteluja, etten pahoittaisi kenenkään mieltä. Sympatisoin lapsettomuudesta kärsiviä ihan täysillä, älkää sitä epäilkö.
?
:)
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja åboriginaali:
Missä olet käynyt luovuttamassa? Millainen haastattelu on?
M
maissihiiri
Vieras
Me olemme luovuttaneet meidän pakastealkiot lapsettomalle pariskunnalle. Sitä kenelle ne luovutimme en tiedä.
Alkuperäinen kirjoittaja :):
Ava-klinikalla. Haastattelussa käydään läpi lääketieteellinen puoli (mitä tehdään ja miten, mitä hormonia piikitetään ja miten ne vaikuttavat, yms) ja eettinen puoli (miten suhtautuu siihen, että hoidoista syntyy lapsi, jolla on luovuttajan perimä, yms).
M
mea culpa
Vieras
V
vieras
Vieras
Mua kiinnostaisi tietää kuinka kivulias se prosessi on luovuttajalle. Mikään muu ei siinä askarruta kuin mahdollinen kipu. Todellakin voisin ajatella ryhtyväni luovuttajaksi, mutta ehkä vasta siinä vaiheessa kun omat lapset on saatu.