Silläkin uhalla, että olen jonkun mielestä suvaitsematon tiukkapipo, kysyn mielipidettänne seuraavasta tapauksesta...
Olimme viikonloppuna laivalla ja menimme (minä, mieheni ja 7-vuotias poikamme) iltapäivällä syömään laivan hienoimpaan à la carte -ravintolaan. Ruokailumme puolivälissä ravintolaan tuli kolmen nuoren äidin seurue kolmen vauvan (alle 1-vuotiaan) ja kolmien lastenvaunujen/rattaiden kanssa. Tarjoilija vaikutti hyvin epäröivältä ja hämmentyneeltä seurueen 'näyttävän' sisääntulon vuoksi, mutta ryhtyi kuitenkin siirtelemään pöytiä ja tuoleja, jotta kolmet vaunut/rattaat saatiin ryhmiteltyä yhden pöydän ympärille niin että tarjoilijoillekin jäi vielä tilaa liikkua käytävillä. Onneksi ravintolassa oli juuri silloin hyvin tilaa. Tarjoilija tarjoutui tuomaan vauvoille syöttötuolit, johon ainakin yksi äideistä kommentoi vauvansa olevan vielä niin pieni, että se ei istu vielä syöttötuolissa.
Vauvat tietysti itkeskelivät ym. aika paljon, koska olivat niin pieniä. Olimme omassa ruokailussamme jo loppuvaiheessa ja poistuimme noin 20 minuutin kuluttua vauvaseurueen saapumisesta, joten en tiedä, miten heidän - ja ravintolan muiden asiakkaiden - ruokailu jatkui siitä eteenpäin. Lähtiessämme huomasimme tarjoilijoiden supisevan keskenään ja vilkuilevan vauvaseuruetta ja itkeviä vauvoja vähän harmistuneen näköisinä.
Jäin pohtimaan näiden äitien ajatusmaailmaa. Laivalla olisi ollut tarjolla myös 'vauvaystävällisempiä' vaihtoehtoja kuin se hienoin ja hiljaisin à la carte -ravintola. Eikö nuorten äitien mieleen tullut ajatella à la carte -ravintolan muita asiakkaita, jotka todennäköisesti haluavat ruokailla rauhallisessa ja häiriöttömässä ympäristössä? Ravintolassa oli samaan aikaan myös leikki-ikäisiä lapsia ja koululaisia, mutta he istuivat nätisti paikoillaan eivätkä aiheuttaneet häiriötä muille ruokailijoille. (Ravintolassa on Muumimenu lapsille, joten lapsiperheet kuuluvat ravintolan kohderyhmään).
Mielestäni on tärkeää opettaa lapsille hyviä pöytätapoja, ravintolakäytöstä jne., mutta vasta sitten kun lapsi on riittävän iso (ainakin 2-vuotias?). Harjoittelu olisi hyvä aloittaa isoissa perheravintoloissa, joissa muut asiakkaat eivät häiriinny lasten metelöinnistä. Kun oma lapsemme oli pieni, harjoittelimme ravintolassa olemista ensin paikoissa, joissa oli 'ulkopöytiä' (esim. kauppakeskuksen käytävällä), ja vasta kun tiesimme lapsemme olevan siihen valmis, menimme sisälle ravintolaan ja sitten vähitellen myös 'hienompiin' ravintoloihin. Tässä opetteluvaiheessa olimme tarkkoja siitä, ettemme häiritse muita ruokailijoita (esim. päätimme, että toinen vanhemmista lähtee lapsen kanssa hetkeksi ulos, jos lapsi väsyy ja alkaa kiukutella - mitä ei onneksi koskaan tapahtunut).
Mitä mieltä olette: onko paikkoja, jotka kannattaisi jättää väliin, kun lapsi on vielä ihan pieni - nimenomaan siksi, että otettaisiin myös muut ihmiset huomioon?
Olimme viikonloppuna laivalla ja menimme (minä, mieheni ja 7-vuotias poikamme) iltapäivällä syömään laivan hienoimpaan à la carte -ravintolaan. Ruokailumme puolivälissä ravintolaan tuli kolmen nuoren äidin seurue kolmen vauvan (alle 1-vuotiaan) ja kolmien lastenvaunujen/rattaiden kanssa. Tarjoilija vaikutti hyvin epäröivältä ja hämmentyneeltä seurueen 'näyttävän' sisääntulon vuoksi, mutta ryhtyi kuitenkin siirtelemään pöytiä ja tuoleja, jotta kolmet vaunut/rattaat saatiin ryhmiteltyä yhden pöydän ympärille niin että tarjoilijoillekin jäi vielä tilaa liikkua käytävillä. Onneksi ravintolassa oli juuri silloin hyvin tilaa. Tarjoilija tarjoutui tuomaan vauvoille syöttötuolit, johon ainakin yksi äideistä kommentoi vauvansa olevan vielä niin pieni, että se ei istu vielä syöttötuolissa.
Vauvat tietysti itkeskelivät ym. aika paljon, koska olivat niin pieniä. Olimme omassa ruokailussamme jo loppuvaiheessa ja poistuimme noin 20 minuutin kuluttua vauvaseurueen saapumisesta, joten en tiedä, miten heidän - ja ravintolan muiden asiakkaiden - ruokailu jatkui siitä eteenpäin. Lähtiessämme huomasimme tarjoilijoiden supisevan keskenään ja vilkuilevan vauvaseuruetta ja itkeviä vauvoja vähän harmistuneen näköisinä.
Jäin pohtimaan näiden äitien ajatusmaailmaa. Laivalla olisi ollut tarjolla myös 'vauvaystävällisempiä' vaihtoehtoja kuin se hienoin ja hiljaisin à la carte -ravintola. Eikö nuorten äitien mieleen tullut ajatella à la carte -ravintolan muita asiakkaita, jotka todennäköisesti haluavat ruokailla rauhallisessa ja häiriöttömässä ympäristössä? Ravintolassa oli samaan aikaan myös leikki-ikäisiä lapsia ja koululaisia, mutta he istuivat nätisti paikoillaan eivätkä aiheuttaneet häiriötä muille ruokailijoille. (Ravintolassa on Muumimenu lapsille, joten lapsiperheet kuuluvat ravintolan kohderyhmään).
Mielestäni on tärkeää opettaa lapsille hyviä pöytätapoja, ravintolakäytöstä jne., mutta vasta sitten kun lapsi on riittävän iso (ainakin 2-vuotias?). Harjoittelu olisi hyvä aloittaa isoissa perheravintoloissa, joissa muut asiakkaat eivät häiriinny lasten metelöinnistä. Kun oma lapsemme oli pieni, harjoittelimme ravintolassa olemista ensin paikoissa, joissa oli 'ulkopöytiä' (esim. kauppakeskuksen käytävällä), ja vasta kun tiesimme lapsemme olevan siihen valmis, menimme sisälle ravintolaan ja sitten vähitellen myös 'hienompiin' ravintoloihin. Tässä opetteluvaiheessa olimme tarkkoja siitä, ettemme häiritse muita ruokailijoita (esim. päätimme, että toinen vanhemmista lähtee lapsen kanssa hetkeksi ulos, jos lapsi väsyy ja alkaa kiukutella - mitä ei onneksi koskaan tapahtunut).
Mitä mieltä olette: onko paikkoja, jotka kannattaisi jättää väliin, kun lapsi on vielä ihan pieni - nimenomaan siksi, että otettaisiin myös muut ihmiset huomioon?