Marraskuiset 2024

On se kyllä aikamoinen toimenkuva. En hae tota paikkaa, ihan tää syljen kakostelu riittää mulle.

Mä näin just unta, et tein tällee 10+5 negatiivisen raskaustestin ja revin pelihousuni, koska ajattelin unessani, että mä en kolmatta kertaa ala ottamaan pelkkää raskauspahoinvointia. Sitte heräsin ja en nyt sitte jaksanu ollakaan enää paniikissa. Mun unimaailmalla menis mielenterveys jos alkais ottamaan niitä jonain vinkkivinkkeinä...

Ite oon välillä pelännyt sitä, että jos taas menisi kesken niin miten sitä taas kolmatta kertaa jaksaisi ryhtyä tähän oksentamiseen. Tuntuu niin turhauttavalta, kun viimeksikin oksensin kuukauden verran ja lopputuloksena on vauvan menettäminen. Sitä ei haluaisi enää uudestaan käydä läpi.

 

Mä en kyllä viimeksi pysynyt kasassa nt-ultrassa, kun huonot uutiset tuli täysin puun takaa. Itkeä vollotin siellä ja koitin jotenkin kuunnella mitä pitää lääkkeellisessä tyhjennyksessä tehdä. Oli varmaan näky sekin kun käveltiin sairaalasta autolle ja itkin koko matkan

Tässä raskaudessa oon puolestaan joka vastaanotolla itkenyt hyvien uutisten takia. Jotenkin kun on tuo keskenmeno alla, niin sykkeen näkeminen kerta toisensa jälkeen saa kyynelkanavat aukeemaan.

Mut on sitä ehtiny nt-ultraan mennessä haaveilemaan jo hirveesti pidempään, kun mä taas sain tietää, että ei oo sykettä, jo 8+5. Olin tosi huojentunut siitä, että se ultraava kätilö oli töissä ja saatavilla, ni ei menny niin pitkään siinä selviämisessä.

 

Ite oon välillä pelännyt sitä, että jos taas menisi kesken niin miten sitä taas kolmatta kertaa jaksaisi ryhtyä tähän oksentamiseen. Tuntuu niin turhauttavalta, kun viimeksikin oksensin kuukauden verran ja lopputuloksena on vauvan menettäminen. Sitä ei haluaisi enää uudestaan käydä läpi.

Ite oon välillä pelännyt sitä, että jos taas menisi kesken niin miten sitä taas kolmatta kertaa jaksaisi ryhtyä tähän oksentamiseen. Tuntuu niin turhauttavalta, kun viimeksikin oksensin kuukauden verran ja lopputuloksena on vauvan menettäminen. Sitä ei haluaisi enää uudestaan käydä läpi.

Tää kanssa vähän pelottaa, se yjööminen tai melkein yrjööminenkin on aika kuluttavaa, ku iso osa päivästä on ihan poissa pelistä. Mulla ihan oikeesti eka ajatus sillon sen edellisen kanssa oli, että oon turhaan ykäilly ja ollu toimintakyvytön viikkotolkulla. Se varsinainen suru iski vasta sen jälkeen. Mut eka oli ihan rehti hajotus, kun oli tsempannu itteensä sillä, että kyllähän sitä nyt vauvan takia voi muutaman viikon yrjötaudin lusia.

 

Tää kanssa vähän pelottaa, se yjööminen tai melkein yrjööminenkin on aika kuluttavaa, ku iso osa päivästä on ihan poissa pelistä. Mulla ihan oikeesti eka ajatus sillon sen edellisen kanssa oli, että oon turhaan ykäilly ja ollu toimintakyvytön viikkotolkulla. Se varsinainen suru iski vasta sen jälkeen. Mut eka oli ihan rehti hajotus, kun oli tsempannu itteensä sillä, että kyllähän sitä nyt vauvan takia voi muutaman viikon yrjötaudin lusia.

Kuulostaa tutulta muistan myös jälkikäteen miettineeni neuvolan lääkärin sanoja, kun tsemppasi pahoinvoinnin kanssa että "täytyy koittaa miettiä, että se on hyvän asian puolesta". Sitä hyvää asiaa ei sitten itselle tullutkaan...

 

Kuulostaa tutulta muistan myös jälkikäteen miettineeni neuvolan lääkärin sanoja, kun tsemppasi pahoinvoinnin kanssa että "täytyy koittaa miettiä, että se on hyvän asian puolesta". Sitä hyvää asiaa ei sitten itselle tullutkaan...

Ja vielä ku oli aina kuvitellu, että kyllähän siellä nyt varmaan hengissä ollaan, jos kerran pahoinvointiakin on. Hehheh. Hyvin sujuvasti voi yrjöillä ties minne mäkkärin parkkikselle myös ilman sykettä, kun istukka on edelleen kiinni.
Eilen oli vähemmän karmee olo ja olin pihalla suurimman osan päivästä, melkein olin jo vähän huolissani, mutta en kyllä nyt ihan periaatteesta suostu huolestumaan siitä, jos 10+6 ulkona ei oo niin kauhee olo ku keskimäärin sisällä. Pitää psyykata, kun ei sillä huolestumisella mitään saavuta.

En kyllä lipsauttanut entiselle naapurille mitään just siks, koska 100% luottoa ei ole, että ois asiat hyvin. Nähtiin aamulla kaupassa ja tuplaturvotus + hyvin esivenytetyt paikat + eilinen munkki + limsa teki ilmeisesti melko komeen efektin jo ja katse lipsahti vyötärönseutuun useemman kerran. Mut olin ihan muina naisina. Viimeset vuodet muutenki näyttäny samalta ku jotkut rakenneultraan mennessä ekan kanssa, ni se on vähän voi voi yrittää näyttää tosi ohkaselta...

 

Malttamattomana kokeilin doppleria, kun ultra on vasta ensi viikolla. Melkein heti löytyi 155-160 syke <3
Niin helpottunut olo! Nyt on enemmän alkanut hiipiä mieleen, kuinka kerrotaan lapsille ja perheille, jännittää sekin

 

Ja vielä ku oli aina kuvitellu, että kyllähän siellä nyt varmaan hengissä ollaan, jos kerran pahoinvointiakin on. Hehheh. Hyvin sujuvasti voi yrjöillä ties minne mäkkärin parkkikselle myös ilman sykettä, kun istukka on edelleen kiinni.
Eilen oli vähemmän karmee olo ja olin pihalla suurimman osan päivästä, melkein olin jo vähän huolissani, mutta en kyllä nyt ihan periaatteesta suostu huolestumaan siitä, jos 10+6 ulkona ei oo niin kauhee olo ku keskimäärin sisällä. Pitää psyykata, kun ei sillä huolestumisella mitään saavuta.

En kyllä lipsauttanut entiselle naapurille mitään just siks, koska 100% luottoa ei ole, että ois asiat hyvin. Nähtiin aamulla kaupassa ja tuplaturvotus + hyvin esivenytetyt paikat + eilinen munkki + limsa teki ilmeisesti melko komeen efektin jo ja katse lipsahti vyötärönseutuun useemman kerran. Mut olin ihan muina naisina. Viimeset vuodet muutenki näyttäny samalta ku jotkut rakenneultraan mennessä ekan kanssa, ni se on vähän voi voi yrittää näyttää tosi ohkaselta...

Viime raskaudessa mulla loppui oksentelu 9 viikon tietämillä, pahoinvointia toki oli vielä senkin jälkeen. Muistan vielä keskenmenon toteamisenkin jälkeen kyökkineeni kävelyllä, vaikka ensimmäiset lääkkeet tyhjennykseen oli jo otettu. Ensimmäisen raskauden kohdalla ei liikaa osannut murehtia parantuneita olotiloja.

Tällä hetkellä olisi n. viikot 11+6 menossa ja pahoinvointi on alkanut aika hyvin helpottaa, mikä välillä hieman huolettaa. Olen kuitenkin joka ilta vielä oksentanut, mikä hieman helpottaa pelkoja aamupäivät on etovaa oloa ja koko ajan joutuu syömään. Iltapäivästä alkaen olo on ollut jopa aika energinen. Onneksi tiistaina pääsee ultraan näkemään tilanteen. Saa nähdä pääseekö ensi viikon lopulla palaamaan töihin kun sairasloma päättyisi.

 

Malttamattomana kokeilin doppleria, kun ultra on vasta ensi viikolla. Melkein heti löytyi 155-160 syke <3
Niin helpottunut olo! Nyt on enemmän alkanut hiipiä mieleen, kuinka kerrotaan lapsille ja perheille, jännittää sekin

Mäkin ostin tänään kuitenkin dopplerin, kun kaipaan jotenkin konkretiaa tähän raskaana olemiseen tän kaiken taaperoarjen keskellä. Olin ajatellut, etten tarvii, mutta ehkä ton kanssa on helpompi nyt aina välillä keskittyä hetki vauvaan. Sieltä ne sykkeet löytyi hetken etsimisen jälkeen Vasemmassa laidassa kohtua vaikuttaa nyt viihtyvän tyyppi.

 

Viime raskaudessa mulla loppui oksentelu 9 viikon tietämillä, pahoinvointia toki oli vielä senkin jälkeen. Muistan vielä keskenmenon toteamisenkin jälkeen kyökkineeni kävelyllä, vaikka ensimmäiset lääkkeet tyhjennykseen oli jo otettu. Ensimmäisen raskauden kohdalla ei liikaa osannut murehtia parantuneita olotiloja.

Tällä hetkellä olisi n. viikot 11+6 menossa ja pahoinvointi on alkanut aika hyvin helpottaa, mikä välillä hieman huolettaa. Olen kuitenkin joka ilta vielä oksentanut, mikä hieman helpottaa pelkoja aamupäivät on etovaa oloa ja koko ajan joutuu syömään. Iltapäivästä alkaen olo on ollut jopa aika energinen. Onneksi tiistaina pääsee ultraan näkemään tilanteen. Saa nähdä pääseekö ensi viikon lopulla palaamaan töihin kun sairasloma päättyisi.

Mä luulen ja toivon kanssa, että alkaa vähän hellittää. Ihan kaikesta syömisestä ei tuu välittömästi totaalisen kammottava olo. Mutta huoh, noi harkkasupistukset kyllä välillä vähän jännittää, teinkin niistä facebookiin omv:lle ahdistupostauksen anonyymisti, kun monikkoryhmiin ei huolita näin varhaisilla viikoilla kyselemään tyhmiä.

 

Mä luulen ja toivon kanssa, että alkaa vähän hellittää. Ihan kaikesta syömisestä ei tuu välittömästi totaalisen kammottava olo. Mutta huoh, noi harkkasupistukset kyllä välillä vähän jännittää, teinkin niistä facebookiin omv:lle ahdistupostauksen anonyymisti, kun monikkoryhmiin ei huolita näin varhaisilla viikoilla kyselemään tyhmiä.

Täällä oli välissä pari oksentamatonta päivää, mutta eilen kunnon pahoinvointi teki paluun. Koko päivän oli aivan hirveä olo, ja illalla sitten taas jo oksensinkin. Tänäänkin jo tuntuu, että oksentaminen on aika lähellä huomenna olisi nt-ultra, jännittää kyllä miten siellä menee.

Mä en edes tiedä miltä tuollaiset harkkasupistukset tuntuu supistuksista kokemusta lähinnä lääkkeellisestä tyhjennyksestä.

Täällä on uutena vaivana tullut yöllä pissahädän takia herääminen. Monena yönä herännyt 4 aikoihin ja vessakäynnin jälkeen uni ei meinaa millään tulla.

 

Mulla ehti mennä jo viikko ilman oksentelua ja oli tosi hyvä ja energinen olo kunnes tänään heti heräämisestä asti tullut oksennettua kaikki ulos ja olo on kuin jyrän alle jääneellä.
Nukkuminen ei tällä hetkellä arkena onnistu ollenkaan. Normaalirytmi mulla on nukkumaan n.21-21.30 ja herätys klo 5. Nyt mennyt jo 5 yötä niin että uni ei tule ennen aamu neljää, jonka takia iltapäivällä on pakko nukkua useamman tunnin päikkärit. Toivottavasti tääkin taantumus olisi vaan ohimenevää.

Viikonloppuna huomasin ekaa kertaa että illalla maha on vähän pinkeä mutta ei vielä millään lailla näkyvä, aamuun mennessä kyllä ihan littana taas. Onko teillä muilla alkanu jo maha näkymään? Ite toivon että saisi vielä rakenneultraan asti pidettyä piilossa. Vielä ei ole alkanut housut puristaa

S

 

Mulla ehti mennä jo viikko ilman oksentelua ja oli tosi hyvä ja energinen olo kunnes tänään heti heräämisestä asti tullut oksennettua kaikki ulos ja olo on kuin jyrän alle jääneellä.
Nukkuminen ei tällä hetkellä arkena onnistu ollenkaan. Normaalirytmi mulla on nukkumaan n.21-21.30 ja herätys klo 5. Nyt mennyt jo 5 yötä niin että uni ei tule ennen aamu neljää, jonka takia iltapäivällä on pakko nukkua useamman tunnin päikkärit. Toivottavasti tääkin taantumus olisi vaan ohimenevää.

Viikonloppuna huomasin ekaa kertaa että illalla maha on vähän pinkeä mutta ei vielä millään lailla näkyvä, aamuun mennessä kyllä ihan littana taas. Onko teillä muilla alkanu jo maha näkymään? Ite toivon että saisi vielä rakenneultraan asti pidettyä piilossa. Vielä ei ole alkanut housut puristaa

S

Toivotaan, että nää huonommat päivät olisi vain yksittäisiä, eikä mikään kovin pitkä jakso huonot yöunet verottaa kyllä päivänkin jaksamista.

Täällä on housut puristanut jo jonkun aikaa ja pahoinvointi kyllä korostanut tätä, kun mikään vaate ei saisi yhtään puristaa vatsan kohdalta tai kaulasta, jotta olo ei tuntuisi pahalta sen takia. Sairaslomalla ollessa vielä löytänyt jotain päälle puettavaa, mutta vaatekriisit meinaa iskeä, jos johonkin pitäisi lähteä. Odotan kesää ja mekkokelejä

 

Mulla ehti mennä jo viikko ilman oksentelua ja oli tosi hyvä ja energinen olo kunnes tänään heti heräämisestä asti tullut oksennettua kaikki ulos ja olo on kuin jyrän alle jääneellä.
Nukkuminen ei tällä hetkellä arkena onnistu ollenkaan. Normaalirytmi mulla on nukkumaan n.21-21.30 ja herätys klo 5. Nyt mennyt jo 5 yötä niin että uni ei tule ennen aamu neljää, jonka takia iltapäivällä on pakko nukkua useamman tunnin päikkärit. Toivottavasti tääkin taantumus olisi vaan ohimenevää.

Viikonloppuna huomasin ekaa kertaa että illalla maha on vähän pinkeä mutta ei vielä millään lailla näkyvä, aamuun mennessä kyllä ihan littana taas. Onko teillä muilla alkanu jo maha näkymään? Ite toivon että saisi vielä rakenneultraan asti pidettyä piilossa. Vielä ei ole alkanut housut puristaa

S

Aamulla jo on maha pystyssä ja siitä se vain kasvaa päivän mittaan Todella saa miettiä mitä pukee päälle. Housut ei saa puristaa ja paidan pitää olla riittävän löysä, ettei paljasta mahaa. Onneksi ultra on pian ja sitten ei tarvi enää salailla.

Ympärivuorokautinen pahoinvointi on hieman helpottanut, enää ei ole koko ajan huono olo. Tosin jos ateriavälit yhtään venyy, niin sitten tulee aivan kamala olo ja syöminenkin vain pahentaa sitä.

 

Tänään nt-ultrassa kaikki hyvin

 

Täällä oli välissä pari oksentamatonta päivää, mutta eilen kunnon pahoinvointi teki paluun. Koko päivän oli aivan hirveä olo, ja illalla sitten taas jo oksensinkin. Tänäänkin jo tuntuu, että oksentaminen on aika lähellä huomenna olisi nt-ultra, jännittää kyllä miten siellä menee.

Mä en edes tiedä miltä tuollaiset harkkasupistukset tuntuu supistuksista kokemusta lähinnä lääkkeellisestä tyhjennyksestä.

Täällä on uutena vaivana tullut yöllä pissahädän takia herääminen. Monena yönä herännyt 4 aikoihin ja vessakäynnin jälkeen uni ei meinaa millään tulla.

Mä luulen ja sain myös vahvistusta arvelulleni, että nää johtuu siitä, että on jo viis kertaa kohtu venynyt ihan kunnolla ja nyt kasvaa vielä nopeemmin. Kivuton, mutta vähän kiristävä tunne kohdussa ja se kovettuu sillon. Ekasta meni ties miten pitään, että rekisteröin ees semmosten olemassaoloa, eikä niitä varmaan mitenkään hullun aikasin ollutkaan.

 

Mulla ehti mennä jo viikko ilman oksentelua ja oli tosi hyvä ja energinen olo kunnes tänään heti heräämisestä asti tullut oksennettua kaikki ulos ja olo on kuin jyrän alle jääneellä.
Nukkuminen ei tällä hetkellä arkena onnistu ollenkaan. Normaalirytmi mulla on nukkumaan n.21-21.30 ja herätys klo 5. Nyt mennyt jo 5 yötä niin että uni ei tule ennen aamu neljää, jonka takia iltapäivällä on pakko nukkua useamman tunnin päikkärit. Toivottavasti tääkin taantumus olisi vaan ohimenevää.

Viikonloppuna huomasin ekaa kertaa että illalla maha on vähän pinkeä mutta ei vielä millään lailla näkyvä, aamuun mennessä kyllä ihan littana taas. Onko teillä muilla alkanu jo maha näkymään? Ite toivon että saisi vielä rakenneultraan asti pidettyä piilossa. Vielä ei ole alkanut housut puristaa

S

Näkyy, jos yhtään osaa kattoa. Ei oo ikinä näkynyt näin selvästi näin aikasin. Onneks on lähinnä löröjä vaatteita, ni mahtuu toistaseks. Ja no, uikkareissa ei tarvi osata ees kattoa.

 

Meillä ultrassa kaikki hyvin