600 000 euroa ei kelpaa pääkaupunkiseudulla, jos ehtona on suomen kieli

vierailija
Edelleen Aalto on suomalaisten Suomeen perustama yliopisto suomalaisia eikä ulkomaalaisia varten.
Riittäisikö sinun älynlahjat opiskelemaan kiinaksi?
Onko suomenruotsalaisten älynlahjat normaalia heikommat kun eivät pysty opiskelemaan suomeksi tai englanniksi?
Missä on sanottu, ettei suomenruotsalaiset osaa englantia? Tapa karsia opiskelijoita tuo kielikin. Aalto-yliopiston koulutuksesta merkittävä osa on koulutusta, josta valmistuvat suomalaisetkin tulevat työskentelemään kansainvälisissä yhtiöissä tai kansainvälistä yhteistyötä tekevissä yhtiöissä, jolloin englanniksi tapahtuvaa kommunikaatiota työhön liittyvissä asioissa on enemmän kuin hyödyllistä jo opiskeluaikoina harjoitella englanniksi.

En henkilökohtaisesti ole opetellut kiinaa kuin muutaman tervehdyksen, joten opiskelu kiinaksi vaatisi ensin kieliopintoja.
 
vierailija
Missä on sanottu, ettei suomenruotsalaiset osaa englantia? Tapa karsia opiskelijoita tuo kielikin. Aalto-yliopiston koulutuksesta merkittävä osa on koulutusta, josta valmistuvat suomalaisetkin tulevat työskentelemään kansainvälisissä yhtiöissä tai kansainvälistä yhteistyötä tekevissä yhtiöissä, jolloin englanniksi tapahtuvaa kommunikaatiota työhön liittyvissä asioissa on enemmän kuin hyödyllistä jo opiskeluaikoina harjoitella englanniksi.

En henkilökohtaisesti ole opetellut kiinaa kuin muutaman tervehdyksen, joten opiskelu kiinaksi vaatisi ensin kieliopintoja.
Suomenruotsalaiset eivät näytä osaavan englantia eivätkä suomea, koska opiskelevat ruotsiksi.
Eli sun logiikalla sä olet auttamattoman tyhmä kun et pysty opiskelemaan kiinaksi. Sori.
 
vierailija
Ei täällä kukaan ole ruotsia vastaan, saat puhua sitä niin paljon kuin lystää, mutta älä pakota muita puhumaan ruotsia vasten omaa tahtoa.
Kuka sellaista tekee? Löysin tämän kauan sitten jostakin ja nyt se taas tuli esille tuolta blogista:

"Mitä onni on?

"Onni on kuin perhonen. Mitä nopeammin yrität sen tavoittaa, sitä taitavammin se sinua väistää. Mutta jos keskityt muihin asioihin, silloin se tulee ja istahtaa olallesi."

"Onnen salaisuus ei ole saada enemmän, vaan haluta vähemmän."
 
vierailija
Suomenruotsalaiset eivät näytä osaavan englantia eivätkä suomea, koska opiskelevat ruotsiksi.
Eli sun logiikalla sä olet auttamattoman tyhmä kun et pysty opiskelemaan kiinaksi. Sori.
En sanonut, etten pystyisi opiskelemaan kiinaksi, vaan että pitäisi ensin opiskella kiinaa, että pystyisin opiskelemaan kiinaksi.
Ja kyllä olen esimerkiksi englannissa sen verran turisti - ja oman alan englannin opiskeluun keskittynyt, ettei opiskelu Aalto-yliopiston aineissa todennäköisesti siitä(kään) syystä olisi suoralta kädeltä mulle mahdollista. Eikä näin yli 4-kymppisenä enää jaksaisikaan vuosia kestäviä opiskeluja (vieraalla kielellä ainakaan).
 
vierailija
Kiinankieli ei ole vaikeaa, koska se perustuu liikkeeseen. Mutta mitä sanoja käytät, riippuu sinusta: käytä vain niitä, mitkä varmasti tunnet, etkä yritä vääntää niillä sarkasmia, jota ehkä normaalisti käytät. Onnistuuko?
 
vierailija
En sanonut, etten pystyisi opiskelemaan kiinaksi, vaan että pitäisi ensin opiskella kiinaa, että pystyisin opiskelemaan kiinaksi.
Ja kyllä olen esimerkiksi englannissa sen verran turisti - ja oman alan englannin opiskeluun keskittynyt, ettei opiskelu Aalto-yliopiston aineissa todennäköisesti siitä(kään) syystä olisi suoralta kädeltä mulle mahdollista. Eikä näin yli 4-kymppisenä enää jaksaisikaan vuosia kestäviä opiskeluja (vieraalla kielellä ainakaan).
Omien kriteeriesi mukaan olet siis auttamattoman tyhmä. :(
 
vierailija
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/234939-kovaa-kritiikkia-suomalaiselle-peruskoululle-tutkija-hsssa-ei-ole-paljon-jaljella

Kyllä kuuskymppinenkin jaksaa opiskella uusia asioita ja vieläpä omalla ajalla. Mihin 4-kymppisen voimat ovat kadonneet?
No voihan se myös olla kiinni siitä, minkä kokee tärkeäksi. Itse mielummin nautin siitä hyvästä mitä elämässä nyt on kuin lähtisin jotakin uutta tavoittelemaan. Voihan se olla vaarallistakin jämähtää paikoilleen, mutta olen tällä hetkellä elämään tyytyväinen, eikä pitkäkestoinen opiskelu tunnu mielekkäältä omalla kohdalla. Ehkäpä ajo-opettajaksi vielä joskus opiskelen, se on aina välillä käynyt mielessä, mutta toistaiseksi siihen ei ole ollut mahdollisuutta.
 
Sanoinko mä, että ensisijainen tarkoitus on palvella ulkomaalaisia? En vaan, että merkittävä i osa opiskelijoista on ulkomaalaisia, joten silloin luontevaa on keskittyä tarjoamaan opetusta varsinkin isoissa kursseissa kielellä, jonka kaikki opiskelijat hallitsevat. Toki onhan se suomalaisten kannalta kurjaa, jos jollakulla suomalaisella ei kielitaito Aalto-yliopistossa opiskeluun riitä, mutta en usko että muutenkaan silloin älynlahjat ovat koulun vaatimalla tasolla.
Tätä kautta asia kiertyy siihen ruotsin kieleen. Suomalaisen akateemisiin opintoihin pyrkivän on pakko valita pitkäksi kieleksi englanti. Toisen vieraan kielen paikan vie (pakko)ruotsi. Jos haluaa opiskella jotakin muuta maailmalla hyödyllistä kieltä kuin englantia, on kolmas kieli ja sen kurssimäärä lukiossa on niukka ja pois muista aineista.
Kannattaa muistaa, että Englanti (Britannia) on tekemässä brexitin ja huhtikuusta lähtien englannin kielen asema EU:ssa heikkenee selkeästi. Osalle lukiolaisista olisi siis tärkeää opiskella ranskaa ja saksaa, mailmantilannetta ajatellen myös kiinaa. Nämä kaikki ovat ruotsia hyödyllisempiä ainakin jos asuu muualla kuin lounais- tai länsirannikolla.

Asiaan jopa hieman tutustuneena voin kertoa, että Aalto-yliopiston uusien opiskelijoiden suurimmat ongelmat eivät ole kielitaidossa vaan rapistuneissa matematiikan ja luonnontieteiden ymmärtämisessä. :(

Minä osaan ruotsia kohtalaisen sujuvasti ja olen usein joutunut käyttämään sitä työssäni (useammin kuin englantia). Mutta ymmärrän olevani poikkeus.
 
Viimeksi muokattu:
vierailija
Tätä kautta asia kiertyy siihen ruotsin kieleen. Suomalaisen akateemisiin opintoihin pyrkivän on pakko valita pitkäksi kieleksi englanti. Toisen vieraan kielen paikan vie (pakko)ruotsi. Jos haluaa opiskella jotakin muuta maailmalla hyödyllistä kieltä kuin englantia, on kolmas kieli ja sen kurssimäärä lukiossa on niukka ja pois muista aineista.
Kannattaa muistaa, että englanti on tekemässä brexitin ja huhtikuusta lähtien englannin kielen asema EU:ssa heikkenee selkeästi. Osalle lukiolaisista olisi siis tärkeää opiskella ranskaa ja saksaa, mailmantilannetta ajatellen myös kiinaa. Nämä kaikki ovat ruotsia hyödyllisempiä ainakin jos asuu muualla kuin lounais- tai länsirannikolla.

Asiaan jopa hieman tutustuneena voin kertoa, että Aalto-yliopiston uusien opiskelijoiden suurimmat ongelmat eivät ole kielitaidossa vaan rapistuneissa matematiikan ja luonnontieteiden ymmärtämisessä. :(

Minä osaan ruotsia kohtalaisen sujuvasti ja olen usein joutunut käyttämään sitä työssäni (useammin kuin englantia). Mutta ymmärrän olevani poikkeus.
wau, tässähän alkaa mummoväellä olla koulutus kohdallaan:-D
 
vierailija
Tätä kautta asia kiertyy siihen ruotsin kieleen. Suomalaisen akateemisiin opintoihin pyrkivän on pakko valita pitkäksi kieleksi englanti. Toisen vieraan kielen paikan vie (pakko)ruotsi. Jos haluaa opiskella jotakin muuta maailmalla hyödyllistä kieltä kuin englantia, on kolmas kieli ja sen kurssimäärä lukiossa on niukka ja pois muista aineista.
Kannattaa muistaa, että englanti on tekemässä brexitin ja huhtikuusta lähtien englannin kielen asema EU:ssa heikkenee selkeästi. Osalle lukiolaisista olisi siis tärkeää opiskella ranskaa ja saksaa, mailmantilannetta ajatellen myös kiinaa. Nämä kaikki ovat ruotsia hyödyllisempiä ainakin jos asuu muualla kuin lounais- tai länsirannikolla.

Asiaan jopa hieman tutustuneena voin kertoa, että Aalto-yliopiston uusien opiskelijoiden suurimmat ongelmat eivät ole kielitaidossa vaan rapistuneissa matematiikan ja luonnontieteiden ymmärtämisessä. :(

Minä osaan ruotsia kohtalaisen sujuvasti ja olen usein joutunut käyttämään sitä työssäni (useammin kuin englantia). Mutta ymmärrän olevani poikkeus.
Miksi suomalaisen akateemisiin opintoihin pyrkivän on pakko valita pitkäksi kieleksi englanti? Tiedän aivan hyvin akateemisissa opinnoissa pärjänneitä, jotka eivät ole lukeneet pitkänä kielenään englantia. Esimerkiksi ystäväni on tällä hetkellä englannin ja ranskan lehtori ja on a kielenään opiskellut ruotsin, hänen veljensä on DI, opiskellut a kielenä saksan, englantia vasta kasi luokasta eteenpäin. Kirjoitti muuten reaalista ja pitkästä matikasta täydet pisteet ja pääsi Otaniemeen opiskelemaan suoraan kirjoitusten jälkeen ilman pääsykokeita.

Harvinaisempaa ei a englantia lukeneiden akateeminen menestys on ehkä siksi, ettei ole kovin yleistä vieläkään ottaa ensimmäiseksi pitkäksi kieleksi muuta kuin englanti, koska käytännössä tämä sitten pakottaa valitsemaan nykyisin a2, C tai d kielen, ellei halua opiskella ylioppilaaksi ilman englannin opiskelua.
 
En ole ikinä tajunnut tuota vimmaa, jolla suomalaiset epätoivoisesti haalivat ulkomaisia opiskelijoita. Valtaosa tulee ilmaisen/halvan koulutuksen tähden, ja häipyy valmistuttuaan.

Tottakai opiskelijoille hyödyllistä ja kivaa, kun on erilaisia opiskelijoita, mutta kustannukset huomioiden, melko kallista ”kivaa”.
 

Yhteistyössä